25.12.2007 joulupäivä

Saavuimme illalla yhdeksän aikoihin STC:aan. Cubanan kone kyyditti taas varmasti, tällä kertaa kone oli isompaa sorttia. Nousu- ja laskuvaiheessa jostain jalkojen alta nouseva vesihöyry hirvitti, vaikka tiesimme sen kuuluvan asiaan. Taksikuskit yrittivät taas riistää meitä, taksin hinta oli ensin 7 CUCia, sitten 10 ja lopuksi ilmoitin, että maksamme 5 CUCia ja ahdoimme itsemme taksiin. Meidän oli määrä yöpyä sñr Tatin luona, mutta kuinka ollakaan, meidät johdatettiin lähistöllä olevaan toiseen casaan. Casassa oli ollut valittamista, meillä on oma huoneisto alakerrassa ja sinne ei kuulu yhtään mitään yläkerran huoneistosta. Casan omistajat eivät puhu sanaakaan englantia, mutta eipä tuo haittaa.

26.12.2007 Tapaninpäivä

Tänään päätimme kävellä hotelli Villa Gaviotaan, sillä olin lukenut kyseisen hotellin järjestävän reissuja Guantanamon tähystyspaikalle, josta voisimme tiirata jenkkien tukikohtaan. Matka oli uuvuttava, ja paikalliset ihmettelivät meidän innostustamme kävellä. Kieltämättä oli tuskaisen kuuma. Pitkän taipaleen jälkeen pääsimme perille kuullaksemme, että reissuja ei enää järjestetä ja tirkistyspaikka on nykyään suljettu. Otimme sitten siitä hyvästä mojitot, jotka osoittautuivat reissun parhaiksi. Vierailimme paluumatkalla ei Rapidossa syömässä pitsat. Kadulta ostimme banaaneja. Kävimme myös kirjakaupassa tutkimassa poliittisia teoksia. Illalla kävimme syömässä Don Antonio nimisessä ravintolassa, jossa ruoka oli ihan ok. Mojitokin oli hyvää, muy fuerte. Tarjoilija kysyikin, että maistuuko mojito ja sanoin, että kyllä vaan on poka aika vahvaa. Mies kehui siihen, että kyllä vain ja jos kaksi sellaista juo, niin saa mennä suoraan nukkumaan.

Jupu: Meidän ruokapöytään tuli laulaan kitaran kans joku heebo. Veti sen verran huolella Guantanameran ja Besame Muchon, että oli pakko heittää 1 CUC juomarahaa (se myös pyysi). Käytiin myös jossain ulkoilmakonsertissa, jossa vedettiin afrikkalaistyyppistä poppia. Huomenna vedän taksikuskin kans pystypainia hinnasta paljonko kustantaa rannalle ja takas. Rannan on syytä olla hyvä, tai muuten käynnistän uuden vallankumouksen.

27.12.2007 torstai

Kävimme aamupäivällä hotelli Libertadissa käyttämässä nettiä. Tapasimme siinä yhden suomalaismiehen, jonka kanssa vaihdoimme muutaman sanan, kun ensin olimme puhuneet englantia. Aksentti oli hänellä kovin suomalaisvoittoinen, joten kysyin hänen kotimaataan. Oikein arvasin ja vaihdoimme kotimaiselle. Sivussa juttelimme myös kanadalaisen naisen kanssa, joka oli menossa juuri samalle rannalle, minne itse aiomme. Hän yöpyi siellä perheensä kanssa ja menimme samalla taksilla. Vietimme päivän Maryn ja Peterin kanssa rannalla. Taksikuski odotti meitä ja palasimme casalle viiden aikoihin. Illalla satoi hieman. Kävimme syömässä Restaurante Teresinassa, jota LP:n opas ei suosittele. Pitsat olivat kuitenkin ihan hyviä.

Jupu: Oli todellakin mukava päivä. Pitkästä aikaa sai keskustella ihmisten kanssa, joita ymmäris vaivattomasti. Peter oli selvästikin mielissään, kun sai miesseuraa. Jamaikalainen vanhempi rouva osoitti taksimatkan aikana niittyä ja kertoi kuinka kapinallisia oli teloitettu siellä raa'asti. Hänen kotipaikkansa viereisestä talosta oli haettu mies yöllä ja hänestä oli seuraavana päivänä kuva lehdessä pommi kädessä. Hänet teloitettiin siis Batistan toimesta.

28.12.2007 perjantai

Jupu: Ollaan menty pitkin STC:aa. Aiottiin mennä kävellen, mutta turvaduttiin bicitaxiin, kun oltiin hieman hukassa. Mentiin kävellen sellaisten alueiden läpi, että olisin antanut toisen käteni poliisin näkemisestä! Käytiin hautausmaalla, minne on haudattu itse Jose Marti. Opas puhui hyvää englantia. Tuulia ottaa päähän, kun maksettiin 10 CUCia bicitaxin kuskille. Etsittiin kirjakauppaa, mutta kaikki olivat jostain syystä kiinni. Plaza de Martella törmättiin eiliseen taksikuskiin, joka tuli iloisena juttelemaan meille. Sovittiin siinä samalla, että hän kuskaa meidät huomenna aamulla bussiasemalle, kun lähdemme kohti Holguinia. Jengi vetää aika huolella, ilmeisesti kun on perjantai, ja mulle tarjottiin viinaa ympäri kaupunkia erilaisista rommipulloista. Kieltäydyin kunniasta, vaikka olinkin varmaan tosi epäkohtelias.

Tänään näimme slummialueella, kun äijät suolestivat sikaa kadulla. Huutelivat iloisesti meille, että tästä saisi lihaa, jos tykätään. Pistettin nauraen takas, että "no gracias". Lydia hoiti meille paikkavaraukset Holguinin bussiin. Kuubalaiset ovat kovia puhumaan puhelimessa. Illalla ruokailimme taas Teresinassa.